Blogin aktiivinen kirjoittaminen olikin helpommin ääneen sanottu kuin konkreettisesti tehty ja toteutettu. Koulun atk-tunnit kun loppuivat jäi aktiivikirjoittelu, ja niin päin pois voisi jatkua kootut selitykset. Keräillääs vähän kasaan missä mennään nyt taas:
Koulussa viimeinen jakso alla, ja kova stressi päällä housujen, asusteen ja niitä käsittelevän portfolion kanssa. Tosin tiedossa on että ensi viikon jälkeen kaikki helpottaa, siten sitä vielä jaksaa paahtaa kellon ympäri päivää.
Edellisessä jaksossa työstimme ryhmän kanssa sirkusasuja koulumme sirkuslinjan ykkösille, ja niiden viimeistelyjä tehdään edelleen. Aktiivisesta ryhmästämme huolimatta puvustus oli hämmentävän suuritöinen. Projetkointi oli silti huikean vapaa ja inspiroiva tapa tehdä työtä, ja ryhmämme oli huippu! Sirkuslaisiin tutustuminen poiki paljon hyviä uusia kontakteja, jopa ystävystymistä, ja kannatan tällaista koulun opiskelijoiden kesken tehtäviä yhteisporjekteja ihan ehdottomasti!
 |
| Sovitin sirkusprojektin vaatteita useampaankin otteeseen, ihan nähdäksemme missä milloinkin mennään. Tässä työn alla köyttä tekevien ilma-akrobaattien legginssit ja liivit, joihin tuli magee narukuviointi lopuksi. Intiaanihörsöt rekvisiittaa. |
 |
| Housujen ja bodien kuviontiin lisättiin paljetteja, ja vaikka tiesimme paljetit suuritöiseksi yksityiskohdaksi emme vaan voineet jättää ideaa toteuttamatta sen jälkeen kun luokkakaveri varastosta löysi nämä täydellisen väriset paljetit. |
Harmillisesti parin vuoden päästä Hollolan Kukonkoivua ei enää ole kun koulun tilat säästösyistä siirretään kaupunkiin. Jopa iki-ihana koulutuspäällikömme on sanottu irti, joten kevät on ollut hämmennyksen ja muutoksen hyväkymisen aikaa talon sisällä. Sitä heräsi ajattelemaan, miten kiitollinen onkaan hyvistä ja ammattitaitoisista opettajistamme ja huikeista puitteista joissa saamme työskennellä. Edelleenkin Kukonkoivu on kohdallani onnenkantamoinen, josta koen joinakin hetkinä vieläkin hämmentävää määrää iloa ja kiitollisuutta.
Aluksi koulua käytiin vähän pää pyörällä siitä määrästä uutta asiaa jota päivittäin kohtasin. Uusia tekniikoita, tapoja työstää kangasta, menetelmiä luoda ja ideoida ja suunnitella. Ajatukseni ja tavoitteeni selkiytyivät viime jaksossa kun ensin saimme markkinnoinnintehtäväksi suunnitella yrityksen. Toiset tarttuivat tehtävään mahdollisesti jopa toteutuskelpoinen yritys mielessä siinä missä se toisille oli yksi harjoitustyö muiden joukossa matkalla ammattiin. Omalla kohdallani kieltäydyin tekemästä turhaa työtä, ja päätin heti että suunnitelen yrityksen, joka valmistaa joogavaatteita. Pureudun tähän asiaan vielä hieman myöhemmin uudestaan.
Toisena selkeänä motivaattorina toimi harjoituspäättötyötehtävä, eli teimme työtapakokeiluja, jopa vaatteita, ja laajoja suunnitelmia liittyen vuoden päästä tulevaan päättötyöjaksoon. Töistä tehtiin myös kattava portfolio. Jälleen halusin tehdä mahdollisimman hyödyllisen harjoitustehtävän, joten tein kolme eri joogavaatetta, opin paljon kaavoittamisesta ja joogavaatteiden luonteesta ja vaatteen tarpeista kyseisessä käytössä. Sain myös luonnosteltua ajatuksia selkeään muotoon ensimmäistä kertaa. Tämänkin tehtävän osioita liitän myöhemmin omana kirjoituksenaan tänne.
Päättötyöaiheen selkiydyttyä huutelin feispuukissa itselleni yhteistyökumppaniehdokkaita, ja sain sitä kautta ilon tutustua Auli Kokkoseen, Lahtelaiseen vaatesuunnittelijaan, joka on hiljattain aloittanut joogaamaan. Yhteistyösuunnitelmat lähtivät heti korkealiitoisesti liikkeelle, ja pitkin kevättä on jaettu ajatuksia ja jopa vähän malttamattomana odotettu päättötyöjaksoa alkavaksi. Kun kerran laitoin tämän pyörän liikkumaan niin tuntuu että oikeita ihmisiä ja mielettömiä tilaisuuksia osuu kohdalle säännöllistä tahtia. Kenties sittenkin oikea ammatinvalinta, vaikkakin syksyllä oli täyttä hakuammuntaa?
Täällä tohistaan kyynärpäitä myöten värjäämässä, kohta evidenceä!
